Kulttuurintutkimuksen päivät järjestetään Aalto-yliopistossa Espoossa 13–15.12.2023. Vuodesta 2003 saakka järjestetty konferenssi on tieteenalan tärkein kotimainen kohtauspaikka. Tämän vuoden päivien teema on “Odottamattomuus”. Kysymme ja mietimme, minkälaisia taitoja tai taktiikoita odottamiseen tarvitaan? Ja miten luoda suhteita ja merkityksiä erilaisille odottamattomuuksille? Miten olla odottamattoman äärellä? Miten tunnistaa odottamaton, sen poeettiset ja vielä epämääräiset ja muodottomat ilmaukset? 

Esitelmäehdotuksia otetaan vastaan vielä 29.9.2023 asti osoitteessa https://www.kulttuurintutkimuksenpaivat2023.fi

Suomalaisen fasismin perintö on viime vuosina ollut laajan keskustelun ja tutkimuksen kohteena (mm. Silvennoinen ym. 2016; Swanström 2018), ja sen yhteydet sotien perintöön, kansallisuusaatteeseen ja populismin ääri-ilmiöihin ovat olleet paljon esillä. Tutkimus ja keskustelu ovat kuitenkin pääasiassa kiinnittyneet poliittiseen ja yleiseen historiaan. Tämän teemanumeron tarkoituksena on luoda katsausta suomalaisen fasismin kulttuuriseen perintöön ja erityisesti sen affektiivisuuteen. Fasistisen materiaalin kierrätys on synnyttänyt tunneilmaston, jossa isänmaallisuuden, patriotismin, fasismin ja kansallisuusaatteen moninaisia ilmenemismuotoja on vaikea erottaa toisistaan. Millaisissa aineistoissa tämä perintö on näkynyt, ja millaisten affektiivisten strategioiden avulla se on pyrkinyt vaikuttamaan vastaanottajiin? Suomi ei ole tässä suhteessa tyhjiössä: Venäjän hyökkäys Ukrainaan, eri puolilla Eurooppaa nousevat fasistiset ja populistiset liikkeet sekä Yhdysvaltojen syvä jakautuminen tuottavat aineksia myös kulttuurin kentällä käytäviin debatteihin ja odottamattomiinkin lumon ilmenemismuotoihin. Erityisesti natsismin pimeä perintö eurooppalaisessa kulttuurissa ansaitsee edelleen kulttuurista purkamista, sillä siihen liittyvän estetiikan kierrättäminen on hyvin toisteista. Esimerkiksi valkoiseen ylivaltaan liittyvät fantasiat ovat edelleen läsnä kulttuurissamme monella tavalla, samoin kuin joukkokohtauksiin, spektaakkeleihin ja mahtipontisuuteen liittyvä ylevöittäminen ja lumo.

Kutsumme eri tieteenalojen tutkijoita pohtimaan fasismin ja populismin lumoa. Teemanumeron tavoitteena on tarkastella laajasti esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

Numeroon voi tarjota tieteellisten artikkeleiden lisäksi katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan teemanumeron toimittajien kanssa.

Alustava aikataulu:

Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti ja kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla. Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi Journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions. Sivulla ovat nähtävissä myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.

Teemanumeron toimittajat ovat tutkijat Kari Kallioniemi (kakallio@utu.fi), Kimi Kärki (kimi.karki@uniarts.fi) ja Aila Mustamo (aila.mustamo@utu.fi) Koneen Säätiön rahoittamasta hankkeesta ”Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa”. Lisätietoja antaa hankkeen johtaja Kimi Kärki.

Tietopohjainen päätöksenteko, tiedesparraus sekä viheliäisten ongelmien taltuttaminen monitieteisellä otteella esiintyvät yhä useammin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Myös strateginen ja ilmiölähtöinen tutkimus ovat löytäneet paikkansa suomalaisen tieteen kentällä. Mutta miten tutkimuksella vaikutetaan? Kuka vaikuttaa, kun tutkimus vaikuttaa? Miten tieteenalat ja erilaiset intressit törmäävät toisiinsa strategisessa tutkimuksessa? Hämärtyvätkö tieteen, politiikan ja vaikuttajaviestinnän rajat?

Kutsumme eri tieteenalojen tutkijoita pohtimaan tutkimuksella vaikuttamista ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Artikkelit voivat koskea esimerkiksi tietopohjaista päätöksentekoa, tiedeviestintää, tieteen tarinallistumista, tiederahoitusta, tieteen ohjaamista, monitieteisyyttä tai tutkimustyön muutosta. Kirjoitukset voivat olla tapaustutkimuksia vaikuttavasta tutkimuksesta eri tieteenaloilla, politiikanaloilla ja hallinnonaloilla tai erilaisissa monialaisissa hankkeissa. Myös teoreettiset ja kriittiset pohdinnat ovat tervetulleita.

Teemanumeron tavoitteena on tarkastella laajasti tutkimustyön muutosta, tietopohjaista päätöksentekoa sekä tutkimuksella vaikuttamista toisiinsa sekoittuneina ilmiöinä. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

Numeroon voi tarjota tieteellisten artikkeleiden lisäksi katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan teemanumeron toimittajien kanssa.

Alustava aikataulu:

Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti sekä kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla. Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions, josta löytyy myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.

Teemanumeron päätoimittajat ovat Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman ”Viestintää yli rajojen: politiikan, tieteen ja viestinnän muuttuva kenttä” -hankkeen tutkijat Mari Lehto (mari.t.lehto@utu.fi) ja Joonatan Virtanen (joonatan.virtanen@helsinki.fi) sekä hankkeen johtaja Mona Mannevuo (mona.mannevuo@utu.fi). Lisätietoja: Mona Mannevuo.

Työn muutos – sen suunta, mittakaava ja yhteiskunnallinen merkitys – on ollut tieteellisten kiistojen kohteena jo kauan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vaikka ajatushautomoiden raporteissa ja politiikkasuosituksissa povataan työelämän rajua ja yhtäkkistä mullistusta, tutkijat vaikuttavat edelleen olevan erimielisiä jopa peruskysymyksistä. Mikä muuttuu ja mihin suuntaan, vai pysyykö kaikki pikemminkin ennallaan?

Teemanumerossa ollaan kiinnostuneita työn muutoksesta ja työn muutospuheesta toisiinsa monimutkaisesti sekoittuneina ilmiöinä. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

Numeroon voi tarjota paitsi tieteellisiä artikkeleita, myös katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan teemanumeron toimittajien kanssa.

Alustava aikataulu:

Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti sekä kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla (juhana.venalainen[at]uef.fi ja jaana.vuori[at]uef.fi). Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions, josta löytyy myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.

Teemanumeron päätoimittajat ovat Juhana Venäläinen ja Jaana Vuori. Lisätietoja: juhana.venalainen[at]uef.fi

Urheiluun liittyy omia – pinttyneitäkin – lainalaisuuksiaan, mutta ympäröivä maailma ei voi olla vaikuttamatta myös urheilu- ja liikuntakulttuurien uudelleenmäärittelyihin. Urheilun ja liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat kysymykset ovat viime aikoina nousseet esille uudella volyymilla, ja urheiluorganisaatiot ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä. Yhdeksi yhteiskunnallisesti merkittävistä huolenaiheista on puolestaan noussut nykyihmisten, erityisesti lasten, liikkumattomuus. Toisaalta perinteisten liikuntaharrastusten rinnalle on ilmestynyt monia vaihtoehtoisen fyysisen kulttuurin muotoja, mikä on synnyttänyt uudenlaisia liikuntatapahtumia. Samalla miljoonayleisöjä keräävä e-urheilu on murtautunut yhdeksi urheilumaailman tuoreimmista tulokkaista.

Yksi urheilu- ja liikuntakulttuureihin merkittävästi vaikuttanut asia onkin yhteiskunnan digitalisoituminen. Sosiaalinen media on noussut keskeiseen rooliin niin kilpaurheiluesitysten välittäjänä kuin liikkumaan innostamisen välineenäkin. Verkon kautta on tullut mahdolliseksi seurata valtamedian ulkopuollelle jääviä urheilulajeja ja löytää mielekkäitä liikuntayhteisöjä. Urheilijat ja urheiluorganisaatiot sekä yleisö ja fanit tuottavat omia digitaalisia sisältöjään, mikä on muuttanut muun muassa urheilujournalismin käytäntöjä. Suosittujen some-vaikuttajien joukossa on useita hyvinvointialan asiantuntijoiksi profiloituvia liikkujia, jotka taas ovat vaikuttaneet liikunta-alan kehittymisen käänteisiin. Samaan aikaan erilaisten itsensämittaamisteknologioiden ja pelillistettyjen liikuntasovellusten käyttö on yleistynyt kuntoilijoiden keskuudessa. Digitaaliset ympäristöt tarjoavat tietysti myös omanlaisensa mahdollisuuden syrjiville puhetavoille ja toiminnalle liikunta- ja urheilukulttuurien yhteydessä.

Teemanumerossa ollaan kiinnostuneita urheilu- ja liikuntakulttuurien muutoksesta myös pidemmällä aikavälillä. Aihepiiri voi olla mikä tahansa ammattiurheilusta arkiliikuntaan ja näkökulma kulttuurista, kriittistä tutkimusotetta mukaillen epäkohtia esiinnostava tai (uusia) ilmiöitä esittelevä. Tutkimusartikkelien lisäksi teemanumeroon voi tarjota myös esimerkiksi katsausartikkeleja/esseitä, kirja-arvioita ja konferenssiraportteja.

Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi journal.fi-järjestelmän kautta 31.3.2020 mennessä: https://journal.fi/kulttuurintutkimus Tutkimusartikkelit läpikäyvät vertaisarvioinnin.

Lehden kirjoitusohjeet löytyvät myös täältä: http://www.kulttuurintutkimus.fi/lehti/contentp.php?p=ohjeita-kirjoittajalle

Teemanumeron vastaava toimittaja on Riikka Turtiainen (numeroa koskevat tiedustelut: rmturt[at]utu.fi)

Riikka Turtiainen, FT
Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori, dosentti
Turun yliopisto (Porin yliopistokeskus)
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma