CFP: Ehdota esitelmää Kulttuurintutkimuksen päiville 16.5. mennessä

Turussa joulukuussa järjestettävien Kulttuurintutkimuksen päivien 2025 yksittäisten esitelmien haku on nyt auki 16.5.2025 saakka päivien verkkosivuilla. Tiedustelut sähköpostiin kultut2025@utu.fi.

​Vuodesta 2003 saakka järjestetyt Kulttuurintutkimuksen päivät on poikkitieteellisen kulttuurintutkimuksen tärkein kotimainen kohtaamispaikka. Kahdennettatoista kertaa pidettävä konferenssi järjestetään Turun yliopistossa 10.–12.12.2025. Tapahtuman teemana on “Sekaisin”.

Sekoitukset, yhdistelmät ja koosteet ovat aina olleet kulttuurintutkimuksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Lähtökohtana on käsitys kulttuurista aina jo sekoittuneena ilmiönä, henkenä ja materiana – ja erityisesti niiden sekoituksena. Teemana “Sekaisin” viittaa paitsi maailman tilaan myös mielentilaan.

Sekaisuus kuvastaa myös kulttuurintutkimuksen monitieteistä tutkimuskenttää. Pyydämme esitelmä- ja työryhmäehdotuksia mm. seuraavista aiheista suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Toivotamme tervetulleiksi myös perinteistä esitelmäformaattia rikkovia tai uudistavia puheenvuoroja sekä tiedettä ja taidetta yhdisteleviä esityksiä.

  • Kulttuurintutkimuksen sekaisuus
  • Sekaisin olo maailmassa olemisen ehtona
  • Arjen sekaisuus
  • Seoksia, sekoituksia ja sotkuisia tapoja elää ja luoda kulttuuria
  • Hybridisyys kaikkialla (mm. identiteetit ja sodat)
  • Mielenterveys ja mielen sairaus
  • Nuoret ja vanhat
  • Ruumiit ja aistikulttuurit
  • Multimodaalisuus, genrejen sekoittuminen, intermediaalisuus
  • Fuusiot: musiikki, ruoka, visuaalisuus
  • Lajikirjo: biodiversiteetti, ilmastokriisi, geenimuuntelu
  • Ihmiset ja muut eläimet
  • Ihmiset ja koneet (teknologia, AI, IT, droonit)
  • Trans- ja posthumanismi
  • Monikulttuurisuus ja monikielisyys
  • Siirtolaisuus, turvattomuus, globaali pakolaisuus, ilmastokriisi
  • Selkeyden, puhtaan, turvan hakeminen (esim poliittisesta konservatismista, rasismista)

CFP: Kirjoituskutsu Kulttuurintutkimus-lehden teemanumeroon (3/2026) Vanhenemisen kulttuurit

Vanheneminen koskettaa meitä jokaista. Vanheneminen on biologinen prosessi, mutta siihen liittyvät tulkinnat ja merkitykset ovat kulttuurisesti rakentuneita. Vanheneminen tapahtuu aina myös tietyssä ajassa ja paikassa, ja se on näin ympäröivän kulttuurin säätelemää ja määrittämää. Ympäröivä kulttuuri muun muassa opettaa meitä tulkitsemaan vanhenemismuutoksia tietyllä tavalla ja antaa malleja siihen, minkälaisia tapoja vanheta pidetään kulttuurissamme suotavana ja tavoiteltavana. Toisaalta väestörakenteen muutoksesta ja eliniän pitenemisestä johtuen ei liene päivää, jolloin vanheneminen teemana ei olisi läsnä myös suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Tapa, jolla vanheneminen niissä näkyy, on hyvin tietynlainen: väestön vanheneminen tuottaa hyvinvointialueiden ahdinkoa ja yhteiskunnan kestävyysvajetta. Käsitykset vanhenemisesta ohjailevat yhtä lailla siis myös julkista ikäkeskustelua ja poliittista päätöksentekoa.

Haluamme herättää tällä teemanumerolla keskustelua vanhenemisesta kulttuurintutkimuksellisena kysymyksenä ja laajentaa ymmärrystä tavoista, joilla vanhenemista tavataan käsitellä ja käsitteellistää (nyky)kulttuurissa ja tutkimuksessa. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia näkökulmia:

  • Vanhenemisen tai elämänkulun representaatiot kirjallisuudessa, mediassa, elokuvissa tai taiteessa
  • Vanhenemiseen liittyvät kulttuuriset käsitykset, merkitykset ja odotukset
  • Ageismin kulttuuriset kytkökset ja ilmentymät
  • Kulttuurigerontologia ja vanhenemisen tutkimus kulttuurintutkimuksena

Numeroon voi tarjota tieteellisten artikkeleiden lisäksi katsausartikkeleita, puheenvuoroja/esseitä ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan erikseen teemanumeron toimittajien kanssa.

Alustava aikataulu:

  • artikkeliehdotukset toimittajille viimeistään 24.8.2025
  • valinnoista ilmoitetaan 5.9.2025 mennessä
  • artikkelikäsikirjoitukset toimittajille viimeistään 30.11.2025
  • toimittajien kommentit kirjoittajille 19.12.2025 mennessä
  • jättö vertaisarviointiin 1.2.2026 mennessä
  • korjatut artikkelikäsikirjoitukset toimittajille kesäkuussa 2026
  • lehti taittoon syyskuun alussa 2026
  • lehti ilmestyy lokakuussa 2026

Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti ja kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla. Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi Journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions. Sivulla ovat nähtävissä myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.

Teemanumeron toimittavat tutkijatohtori Hanna Varjakoski Itä-Suomen yliopistosta (hanna.varjakoski@uef.fi) ja yliopistonlehtori Hanna Ojala Tampereen yliopistosta (hanna.ojala@tuni.fi). Lisätietoja voi kysyä teemanumeron toimittajilta.

Kulttuurintutkimuksen päivät 13.–15.12. Aalto-yliopisto, Espoo

Kulttuurintutkimuksen päivät järjestetään Aalto-yliopistossa Espoossa 13–15.12.2023. Vuodesta 2003 saakka järjestetty konferenssi on tieteenalan tärkein kotimainen kohtauspaikka. Tämän vuoden päivien teema on “Odottamattomuus”. Kysymme ja mietimme, minkälaisia taitoja tai taktiikoita odottamiseen tarvitaan? Ja miten luoda suhteita ja merkityksiä erilaisille odottamattomuuksille? Miten olla odottamattoman äärellä? Miten tunnistaa odottamaton, sen poeettiset ja vielä epämääräiset ja muodottomat ilmaukset? 

Esitelmäehdotuksia otetaan vastaan vielä 29.9.2023 asti osoitteessa https://www.kulttuurintutkimuksenpaivat2023.fi

CFP: Kulttuurintutkimus-lehden teemanumero (1/2024) FASISMIN JA POPULISMIN LUMO

Suomalaisen fasismin perintö on viime vuosina ollut laajan keskustelun ja tutkimuksen kohteena (mm. Silvennoinen ym. 2016; Swanström 2018), ja sen yhteydet sotien perintöön, kansallisuusaatteeseen ja populismin ääri-ilmiöihin ovat olleet paljon esillä. Tutkimus ja keskustelu ovat kuitenkin pääasiassa kiinnittyneet poliittiseen ja yleiseen historiaan. Tämän teemanumeron tarkoituksena on luoda katsausta suomalaisen fasismin kulttuuriseen perintöön ja erityisesti sen affektiivisuuteen. Fasistisen materiaalin kierrätys on synnyttänyt tunneilmaston, jossa isänmaallisuuden, patriotismin, fasismin ja kansallisuusaatteen moninaisia ilmenemismuotoja on vaikea erottaa toisistaan. Millaisissa aineistoissa tämä perintö on näkynyt, ja millaisten affektiivisten strategioiden avulla se on pyrkinyt vaikuttamaan vastaanottajiin? Suomi ei ole tässä suhteessa tyhjiössä: Venäjän hyökkäys Ukrainaan, eri puolilla Eurooppaa nousevat fasistiset ja populistiset liikkeet sekä Yhdysvaltojen syvä jakautuminen tuottavat aineksia myös kulttuurin kentällä käytäviin debatteihin ja odottamattomiinkin lumon ilmenemismuotoihin. Erityisesti natsismin pimeä perintö eurooppalaisessa kulttuurissa ansaitsee edelleen kulttuurista purkamista, sillä siihen liittyvän estetiikan kierrättäminen on hyvin toisteista. Esimerkiksi valkoiseen ylivaltaan liittyvät fantasiat ovat edelleen läsnä kulttuurissamme monella tavalla, samoin kuin joukkokohtauksiin, spektaakkeleihin ja mahtipontisuuteen liittyvä ylevöittäminen ja lumo.

Kutsumme eri tieteenalojen tutkijoita pohtimaan fasismin ja populismin lumoa. Teemanumeron tavoitteena on tarkastella laajasti esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Miten fasistinen estetiikka on esiintynyt suomalaisessa kulttuurissa toisen maailmansodan jälkeen? Minkälaisia erilaisia populaarikulttuurin muotoja on ollut olemassa, ja miten niitä on hyödynnetty populistisissa, fasistisissa ja anti-fasistisissa konteksteissa?
  • Minkälainen on fasismin pimeä perintö osana eurooppalaisuutta?
  • Minkälaisia affektiivisia muotoja fasistinen estetiikka saa?
  • Millaisia ovat olleet aktivistiset vastaukset fasismin ja fasistisen populismin uhkaan?
  • Minkälaisia kytköksiä esiintyy fasismin, populismin ja sukupuolen välillä?
  • Minkälaista fasististen artefaktien keräilyä on olemassa?
  • Miten fasismi näyttäytyy nuorisokulttuurissa?
  • Minkälaisia taiteellisia reaktioita fasismiin voidaan havainnoida?
  • Miten etnisyys, rodulliset fantasiat ja populismi kytkeytyvät toisiinsa?

Numeroon voi tarjota tieteellisten artikkeleiden lisäksi katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan teemanumeron toimittajien kanssa.

Alustava aikataulu:

  • artikkeliehdotukset toimittajille viimeistään 30.11.2022
  • valinnoista ilmoitetaan joulukuussa 2022
  • artikkelikäsikirjoitukset toimittajille viimeistään 31.4.2023
  • toimittajien kommentit kirjoittajille toukokuussa 2023
  • vertaisarviointi elo–syyskuussa 2023
  • korjatut versiot toimittajille loka–marras–joulukuussa 2023
  • lehti ilmestyy alkuvuodesta 2024

Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti ja kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla. Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi Journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions. Sivulla ovat nähtävissä myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.

Teemanumeron toimittajat ovat tutkijat Kari Kallioniemi (kakallio@utu.fi), Kimi Kärki (kimi.karki@uniarts.fi) ja Aila Mustamo (aila.mustamo@utu.fi) Koneen Säätiön rahoittamasta hankkeesta ”Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa”. Lisätietoja antaa hankkeen johtaja Kimi Kärki.

CFP: Kulttuurintutkimus-lehden teemanumero (4/2022) VAIKUTTAVA TUTKIMUS

Tietopohjainen päätöksenteko, tiedesparraus sekä viheliäisten ongelmien taltuttaminen monitieteisellä otteella esiintyvät yhä useammin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Myös strateginen ja ilmiölähtöinen tutkimus ovat löytäneet paikkansa suomalaisen tieteen kentällä. Mutta miten tutkimuksella vaikutetaan? Kuka vaikuttaa, kun tutkimus vaikuttaa? Miten tieteenalat ja erilaiset intressit törmäävät toisiinsa strategisessa tutkimuksessa? Hämärtyvätkö tieteen, politiikan ja vaikuttajaviestinnän rajat?

Kutsumme eri tieteenalojen tutkijoita pohtimaan tutkimuksella vaikuttamista ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Artikkelit voivat koskea esimerkiksi tietopohjaista päätöksentekoa, tiedeviestintää, tieteen tarinallistumista, tiederahoitusta, tieteen ohjaamista, monitieteisyyttä tai tutkimustyön muutosta. Kirjoitukset voivat olla tapaustutkimuksia vaikuttavasta tutkimuksesta eri tieteenaloilla, politiikanaloilla ja hallinnonaloilla tai erilaisissa monialaisissa hankkeissa. Myös teoreettiset ja kriittiset pohdinnat ovat tervetulleita.

Teemanumeron tavoitteena on tarkastella laajasti tutkimustyön muutosta, tietopohjaista päätöksentekoa sekä tutkimuksella vaikuttamista toisiinsa sekoittuneina ilmiöinä. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Miten vaikuttava tutkimus eroaa ”tavallisesta” tutkimuksesta?
  • Onko tiedeviestintä muutoksessa? Onko tutkija vaikuttajaviestijä?
  • Miten vaikuttava tutkimus muuttaa poliittista kulttuuria ja/tai hallintokulttuuria?
  • Miten tutkimuksella vaikuttaminen muuttaa tutkijan työtä ja/tai akateemista työkulttuuria?
  • Miten tietopohjainen päätöksenteko muuttaa tieteen ja tutkijoiden asemaa yhteiskunnassa?
  • Mikä on tai voisi olla monitieteisyyden rooli strategisessa ja ilmiöpohjaisessa tutkimuksessa?
  • Millaisia vaikutuksia (strategisella) tutkimuksella on tai voisi olla poliittiseen päätöksentekoon?
  • Miten strategisen tutkimuksen ohjelmat vaikuttavat tutkimukseen ja/tai tutkimusrahoitukseen?
  • Millainen on tutkimuksella vaikuttamisen historia? Onko strateginen tutkimus uusi ilmiö?

Numeroon voi tarjota tieteellisten artikkeleiden lisäksi katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan teemanumeron toimittajien kanssa.

Alustava aikataulu:

  • artikkeliehdotukset toimittajille viimeistään 31.8.2021
  • valinnoista ilmoitetaan syyskuussa 2021
  • artikkelikäsikirjoitukset toimittajille viimeistään 31.1.2022
  • toimittajien kommentit kirjoittajille helmikuussa 2022
  • vertaisarviointi huhti-toukokuussa 2022
  • korjatut versiot toimittajille kesä-elokuussa 2022
  • lehti ilmestyy marraskuussa 2022

Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti sekä kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla. Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions, josta löytyy myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.

Teemanumeron päätoimittajat ovat Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman ”Viestintää yli rajojen: politiikan, tieteen ja viestinnän muuttuva kenttä” -hankkeen tutkijat Mari Lehto (mari.t.lehto@utu.fi) ja Joonatan Virtanen (joonatan.virtanen@helsinki.fi) sekä hankkeen johtaja Mona Mannevuo (mona.mannevuo@utu.fi). Lisätietoja: Mona Mannevuo.

CFP: Kulttuurintutkimus-lehden teemanumero (2/2021) MUUTTUVA TYÖ

Työn muutos – sen suunta, mittakaava ja yhteiskunnallinen merkitys – on ollut tieteellisten kiistojen kohteena jo kauan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vaikka ajatushautomoiden raporteissa ja politiikkasuosituksissa povataan työelämän rajua ja yhtäkkistä mullistusta, tutkijat vaikuttavat edelleen olevan erimielisiä jopa peruskysymyksistä. Mikä muuttuu ja mihin suuntaan, vai pysyykö kaikki pikemminkin ennallaan?

Teemanumerossa ollaan kiinnostuneita työn muutoksesta ja työn muutospuheesta toisiinsa monimutkaisesti sekoittuneina ilmiöinä. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Mitä ja miten me voimme tietää työn muutoksista?
  • Vaatiiko työn kulttuurien tutkiminen uusia käsitteellisiä ja metodologisia välineitä?
  • Miten ja mihin tarkoituksiin muutospuhetta (tai muuttumattomuuspuhetta) tuotetaan?
  • Millaisiin käsitepoliittisiin asetelmiin ja toimijaverkostoihin työn muutoksen tutkijat ja muutoksen parissa työskentelevät ammattilaiset joutuvat?
  • Mitä uudenlaiset työtehtävät ja ammatit kertovat kulttuurin muutoksesta yleisemmin?
  • Millaisia tunteita ja tuntemuksia muutokset herättävät ja miten näitä mielenliikkeitä hallitaan ja hyödynnetään?
  • Miten työn ja työkulttuurien muutoksen puolesta ja sitä vastaan puhutaan ja toimitaan?

Numeroon voi tarjota paitsi tieteellisiä artikkeleita, myös katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan teemanumeron toimittajien kanssa.

Alustava aikataulu:

  • artikkeliehdotukset toimittajille 31.5.2020 mennessä
  • valinnoista ilmoitetaan kesäkuussa 2020
  • artikkelikäsikirjoitukset toimittajille 30.11.2020 mennessä
  • toimittajien kommentit kirjoittajille joulukuussa 2020
  • vertaisarviointiin lähettäminen 31.1.2021 mennessä
  • vertaisarviointi helmi–maaliskuussa 2021
  • korjatut versiot toimittajille huhtikuussa 2021
  • lehti ilmestyy kesäkuussa 2021

Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti sekä kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla (juhana.venalainen[at]uef.fi ja jaana.vuori[at]uef.fi). Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions, josta löytyy myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.

Teemanumeron päätoimittajat ovat Juhana Venäläinen ja Jaana Vuori. Lisätietoja: juhana.venalainen[at]uef.fi

CFP: Kulttuurintutkimus-lehden teemanumero (4/2020) URHEILU- JA LIIKUNTAKULTTUURIEN MUUTOS

Urheiluun liittyy omia – pinttyneitäkin – lainalaisuuksiaan, mutta ympäröivä maailma ei voi olla vaikuttamatta myös urheilu- ja liikuntakulttuurien uudelleenmäärittelyihin. Urheilun ja liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevat kysymykset ovat viime aikoina nousseet esille uudella volyymilla, ja urheiluorganisaatiot ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä. Yhdeksi yhteiskunnallisesti merkittävistä huolenaiheista on puolestaan noussut nykyihmisten, erityisesti lasten, liikkumattomuus. Toisaalta perinteisten liikuntaharrastusten rinnalle on ilmestynyt monia vaihtoehtoisen fyysisen kulttuurin muotoja, mikä on synnyttänyt uudenlaisia liikuntatapahtumia. Samalla miljoonayleisöjä keräävä e-urheilu on murtautunut yhdeksi urheilumaailman tuoreimmista tulokkaista.

Yksi urheilu- ja liikuntakulttuureihin merkittävästi vaikuttanut asia onkin yhteiskunnan digitalisoituminen. Sosiaalinen media on noussut keskeiseen rooliin niin kilpaurheiluesitysten välittäjänä kuin liikkumaan innostamisen välineenäkin. Verkon kautta on tullut mahdolliseksi seurata valtamedian ulkopuollelle jääviä urheilulajeja ja löytää mielekkäitä liikuntayhteisöjä. Urheilijat ja urheiluorganisaatiot sekä yleisö ja fanit tuottavat omia digitaalisia sisältöjään, mikä on muuttanut muun muassa urheilujournalismin käytäntöjä. Suosittujen some-vaikuttajien joukossa on useita hyvinvointialan asiantuntijoiksi profiloituvia liikkujia, jotka taas ovat vaikuttaneet liikunta-alan kehittymisen käänteisiin. Samaan aikaan erilaisten itsensämittaamisteknologioiden ja pelillistettyjen liikuntasovellusten käyttö on yleistynyt kuntoilijoiden keskuudessa. Digitaaliset ympäristöt tarjoavat tietysti myös omanlaisensa mahdollisuuden syrjiville puhetavoille ja toiminnalle liikunta- ja urheilukulttuurien yhteydessä.

Teemanumerossa ollaan kiinnostuneita urheilu- ja liikuntakulttuurien muutoksesta myös pidemmällä aikavälillä. Aihepiiri voi olla mikä tahansa ammattiurheilusta arkiliikuntaan ja näkökulma kulttuurista, kriittistä tutkimusotetta mukaillen epäkohtia esiinnostava tai (uusia) ilmiöitä esittelevä. Tutkimusartikkelien lisäksi teemanumeroon voi tarjota myös esimerkiksi katsausartikkeleja/esseitä, kirja-arvioita ja konferenssiraportteja.

Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi journal.fi-järjestelmän kautta 31.3.2020 mennessä: https://journal.fi/kulttuurintutkimus Tutkimusartikkelit läpikäyvät vertaisarvioinnin.

Lehden kirjoitusohjeet löytyvät myös täältä: http://www.kulttuurintutkimus.fi/lehti/contentp.php?p=ohjeita-kirjoittajalle

Teemanumeron vastaava toimittaja on Riikka Turtiainen (numeroa koskevat tiedustelut: rmturt[at]utu.fi)

Riikka Turtiainen, FT
Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori, dosentti
Turun yliopisto (Porin yliopistokeskus)
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma

CfP: ”Scapegoats, Violence and Mimetic Theory” – 21st International Summer School in Cultural Studies

”Scapegoats, Violence and Mimetic Theory” Kulttuurintutkimuksen 21. kansainvälinen kesäkoulu järjestetään Jyväskylän yliopistossa 4.6.6.2018. Kesäkouluun haetaan nyt esitelmiä, esitelmähaku päättyy 5.3.2018.

”Scapegoats, Violence and Mimetic Theory” The 21st International Summer School in Cultural Studies will be organized at the University of Jyväskylä, Finland on June 4–6, 2018. The Call for papers has now been released and will end on March 5, 2018. Read the summer school description and instructions on how to apply here.