CFP: Kirjoituskutsu Kulttuurintutkimus-lehden teemanumeroon (3/2026) Vanhenemisen kulttuurit

Vanheneminen koskettaa meitä jokaista. Vanheneminen on biologinen prosessi, mutta siihen liittyvät tulkinnat ja merkitykset ovat kulttuurisesti rakentuneita. Vanheneminen tapahtuu aina myös tietyssä ajassa ja paikassa, ja se on näin ympäröivän kulttuurin säätelemää ja määrittämää. Ympäröivä kulttuuri muun muassa opettaa meitä tulkitsemaan vanhenemismuutoksia tietyllä tavalla ja antaa malleja siihen, minkälaisia tapoja vanheta pidetään kulttuurissamme suotavana ja tavoiteltavana. Toisaalta väestörakenteen muutoksesta ja eliniän pitenemisestä johtuen ei liene päivää, jolloin vanheneminen teemana ei olisi läsnä myös suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Tapa, jolla vanheneminen niissä näkyy, on hyvin tietynlainen: väestön vanheneminen tuottaa hyvinvointialueiden ahdinkoa ja yhteiskunnan kestävyysvajetta. Käsitykset vanhenemisesta ohjailevat yhtä lailla siis myös julkista ikäkeskustelua ja poliittista päätöksentekoa.

Haluamme herättää tällä teemanumerolla keskustelua vanhenemisesta kulttuurintutkimuksellisena kysymyksenä ja laajentaa ymmärrystä tavoista, joilla vanhenemista tavataan käsitellä ja käsitteellistää (nyky)kulttuurissa ja tutkimuksessa. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia näkökulmia:

  • Vanhenemisen tai elämänkulun representaatiot kirjallisuudessa, mediassa, elokuvissa tai taiteessa
  • Vanhenemiseen liittyvät kulttuuriset käsitykset, merkitykset ja odotukset
  • Ageismin kulttuuriset kytkökset ja ilmentymät
  • Kulttuurigerontologia ja vanhenemisen tutkimus kulttuurintutkimuksena

Numeroon voi tarjota tieteellisten artikkeleiden lisäksi katsausartikkeleita, puheenvuoroja/esseitä ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan erikseen teemanumeron toimittajien kanssa.

Alustava aikataulu:

  • artikkeliehdotukset toimittajille viimeistään 24.8.2025
  • valinnoista ilmoitetaan 5.9.2025 mennessä
  • artikkelikäsikirjoitukset toimittajille viimeistään 30.11.2025
  • toimittajien kommentit kirjoittajille 19.12.2025 mennessä
  • jättö vertaisarviointiin 1.2.2026 mennessä
  • korjatut artikkelikäsikirjoitukset toimittajille kesäkuussa 2026
  • lehti taittoon syyskuun alussa 2026
  • lehti ilmestyy lokakuussa 2026

Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti ja kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla. Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi Journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions. Sivulla ovat nähtävissä myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.

Teemanumeron toimittavat tutkijatohtori Hanna Varjakoski Itä-Suomen yliopistosta (hanna.varjakoski@uef.fi) ja yliopistonlehtori Hanna Ojala Tampereen yliopistosta (hanna.ojala@tuni.fi). Lisätietoja voi kysyä teemanumeron toimittajilta.

Kulttuurintutkimus 4/2024

Pääkirjoitus: Taina Saarikivi
Hiljaisuuksien rispaantuvilla reunoilla

Artikkelit

Elina Niiranen
Karjalaisinformanttien tarkoituksellinen vaikeneminen – Poliittiset jännitteet Pertti Virtarannan vuoden 1968 murrehaastatteluissa

Kaisla Kaheinen
Ruumiillinen poikkeavuus ja ruumiillinen esittäminen nganasanien śükśe-perinteessä – Erään toisinnon multimodaalinen analyysi

Janne Saarikivi
Meidän jälkeemme hiljaisuus – Kielikuolemat, talous ja työ

Taina Saarikivi
Lampinsaaren Kaivoshovi – Raunioiden hiljaisuus ja kyläläisten suru

Kulttuurintutkimus-lehdelle on valittu uudet päätoimittajat

Kulttuurintutkimuksen seuran hallitus on valinnut Kulttuurintutkimus-lehden uusiksi päätoimittajiksi professori Riikka Haapalaisen ja tutkija Mari Viita-ahon. Uudet päätoimittajat aloittavat pestissään alkuvuoden 2025 aikana.

FT, KK Riikka Haapalainen on helsinkiläinen taidehistorioitsija ja kasvatustieteilijä, joka toimii tällä hetkellä nykytaiteen tutkimuksen professorina Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa, näyttelypedagogiikan vanhempana yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa ja taidehistorian dosenttina Helsingin yliopistossa. Haapalainen tarkasteli vuonna 2018 julkaistussa väitöskirjassaan nykytaiteen osallistavia ja sosiaalisia prosesseja. Hänen tutkimus- ja opetusalueitaan ovat muun muassa avantgardetaiteen ja nykytaiteen historiat ja teoriat sekä taidekirjoittaminen ja kriittinen museotutkimus.

KM Mari Viita-aho on museologian ja museoiden yhteiskunnallisen toimijuuden tutkija. Hän väittelee Helsingin yliopistosta helmikuussa 2025 aiheenaan museoiden mahdollisuudet käsitellä viheliäisiä kulttuuriperintöongelmia keskellä nykyajan yhteiskunnallista murrosta. Viita-aho on tutkinut lisäksi Suomen kansallismuseon roolia kansallisuuden rakentamisessa ja on parhaillaan tutkijana Koneen Säätiön rahoittamassa Epämukava museo: Kohti turvallisia, rohkeita tiloja -hankkeessa. Viita-aho työskentelee osana Suomen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastoa.

Viita-aho on lisäksi työskennellyt erityisesti kotimuseoiden kanssa. Hän on luotsannut esimerkiksi Suomen Kulttuurirahaston Museovisio-rahoituksen saanutta Aikakoneita ja utopioita –hanketta (2018–2022). Hän toivookin, että voisi tuoda mukanaan Kulttuurintutkimus-lehteen moninaisia kriittisen kulttuuriperintötutkimuksen ja museoiden näkökulmia.

– Odotamme innolla työskentelyä Kulttuurintutkimus-lehden erittäin asiantuntevan toimittajakunnan kanssa. Laaja-alainen Kulttuurintutkimus on Suomen hienoimpia tiedelehtiä. Nykyaikana erilaisia näkökulmia avaavat ja niiden välistä keskustelua edistävät kanavat ovat äärimmäisen tärkeitä. Väistyvä päätoimittaja Maarit Jaakkola on tehnyt hienoa työtä, ja lehti palkittiin ansaitusti Vuoden tiedelehtenä vuonna 2024. Tavoitteenamme on säilyttää lehden korkea taso ja kehittää sitä edelleen näkökulmia laajentaen ja syventäen sekä uudenlaisia esittämisen muotoja kokeillen, Haapalainen ja Viita-aho toteavat.

Yhteydenotot:

riikka.haapalainen@uniarts.fi 

mari.viita-aho@helsinki.fi 

Haapalaisen kuva: Neonilla Narjus

Viita-ahon kuva: Emma Suominen

Kulttuurintutkimuksen päivien työryhmäkutsu auki 31.1. saakka

CFP

​

Vuodesta 2003 saakka järjestetyt Kulttuurintutkimuksen päivät on poikkitieteellisen kulttuurintutkimuksen tärkein kotimainen kohtaamispaikka. Kahdennettatoista kertaa pidettävä konferenssi on Turussa joulukuussa 2025. Tapahtuman teemana on “Sekaisin”.

Sekoitukset, yhdistelmät ja koosteet ovat aina olleet kulttuurintutkimuksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Lähtökohtana on käsitys kulttuurista aina jo sekoittuneena ilmiönä, henkenä ja materiana – ja erityisesti niiden sekoituksena. Teemana “Sekaisin” viittaa paitsi maailman tilaan myös mielentilaan.

Pääpuhujat:

  • Kata Kyrölä UCL
  • Joel Kuortti UTU
  • Anna Kontula

Paneelikeskustelu aiheesta ”Kulttuurintutkimus sekaisin”, pj. Olli Löytty ja panelistit Kaisa Murtoniemi, Hanna Kuusela, Leena-Maija Rossi ja Heikki Uimonen.

Sekaisuus kuvastaa myös kulttuurintutkimuksen monitieteistä tutkimuskenttää. Pyydämme esitelmä- ja työryhmäehdotuksia mm. seuraavista aiheista suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Toivotamme tervetulleiksi myös perinteistä esitelmäformaattia rikkovia tai uudistavia puheenvuoroja sekä tiedettä ja taidetta yhdisteleviä esityksiä.

  • Kulttuurintutkimuksen sekaisuus
  • Sekaisin olo maailmassa olemisen ehtona
  • Arjen sekaisuus
  • Seoksia, sekoituksia ja sotkuisia tapoja elää ja luoda kulttuuria
  • Hybridisyys kaikkialla (mm. identiteetit ja sodat)
  • Mielenterveys ja mielen sairaus
  • Nuoret ja vanhat
  • Ruumiit ja aistikulttuurit
  • Multimodaalisuus, genrejen sekoittuminen, intermediaalisuus
  • Fuusiot: musiikki, ruoka, visuaalisuus
  • Lajikirjo: biodiversiteetti, ilmastokriisi, geenimuuntelu
  • Ihmiset ja muut eläimet
  • Ihmiset ja koneet (teknologia, AI, IT, droonit)
  • Trans- ja posthumanismi
  • Monikulttuurisuus ja monikielisyys
  • Siirtolaisuus, turvattomuus, globaali pakolaisuus, ilmastokriisi
  • Selkeyden, puhtaan, turvan hakeminen (esim poliittisesta konservatismista, rasismista)

Työryhmäehdotuslomake: https://link.webropolsurveys.com/S/1C591E2FDB0B2700 (sulkeutuu 31.1.2025)

Kulttuurintutkimuksen päivät 2025

Vuodesta 2003 saakka järjestetyt Kulttuurintutkimuksen päivät on poikkitieteellisen kulttuurintutkimuksen tärkein kotimainen kohtaamispaikka. Kahdennettatoista kertaa pidettävä konferenssi on Turussa joulukuussa 2025. Tapahtuman teemana on “Sekaisin”.

Sekoitukset, yhdistelmät ja koosteet ovat aina olleet kulttuurintutkimuksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Lähtökohtana on käsitys kulttuurista aina jo sekoittuneena ilmiönä, henkenä ja materiana – ja erityisesti niiden sekoituksena. Teemana “Sekaisin” viittaa paitsi maailman tilaan myös mielentilaan.

Pääpuhujat:

  • Kata Kyrölä (University College London)
  • Joel Kuortti (Turun yliopisto)
  • Anna Kontula

Päivät järjestetään Turun yliopistolla, Turun alakampuksella Arcanum-rakennuksen ympäristössä.

Työryhmäkutsu on auki 31.1.2025 saakka.

Seuralle on valittu uusi sihteeri ja rahastonhoitaja

Seuran uutena sihteerinä ja rahastonhoitajana aloitti lokakuussa 2024 Mia Myllymäki.

Mia on kirjailija ja kustannustoimittaja. Koulutukseltaan hän on kemiantekniikan insinööri ja taloushallinnon merkonomi. Mialla on pitkä kokemus yhdistys- ja osuustoiminnasta.

Mia hoitaa seuran jäsen- ja hallintoasioita sekä lehden tilauksia. Seuran sihteerin tavoittaa tutusta sähköpostiosoitteesta sihteeri@kultut.fi.

Seura kiittää entistä sihteeriä Sanna Ranista erinomaisesta työstä ja toivottaa hänelle onnea ja menestystä uusiin työtehtäviin!

—

Kuva: Mohammad Danish, Pexels

Hae Kulttuurintutkimus-lehden päätoimittajaksi 13.12.2024 mennessä (hakuaikaa jatkettu)

Etsimme idearikasta, toimeenpanevaa ja yhteistyökykyistä päätoimittajaparia Kulttuurintutkimus-lehteen kaksivuotiskaudelle vuosille 2025 ja 2026. Tehtävän tarkka alkamis- ja päättymisaika on sovittavissa, mutta toivomme uusien päätoimittajien aloittavan tehtävässään heti tammikuussa 2025.

Tarjoamme kulttuurintutkimuksesta kiinnostuneille tutkijoille paikkaa monitieteisen aikakauslehden johdossa. Pesti tarjoaa näköalapaikan kulttuurintutkimuksen kentälle. Päätoimittajien tehtävät vaativat kulttuurintutkimuksen alan ymmärtämistä, taitoa ilmaista itseään kirjallisesti, päätöksentekokykyä sekä sosiaalisia taitoja. Odotamme päätoimittajilta tieteellistä pätevyyttä sekä kokemusta tieteellisten artikkeleiden toimittamisesta ja julkaisujärjestelmien käytöstä.

Päätoimittajien tukena on lehden toimituskunta. Lehteä julkaisee Kulttuurintutkimuksen seura ry. Päätoimittajien odotetaan ylläpitävän tiivistä yhteistyötä seuran hallituksen kanssa. Toimituskunnalla on säännöllisiä tapaamisia, ja se pitää yhteyttä pääasiallisesti etäyhteyksin.

Lehdestä ilmestyy neljä numeroa vuodessa, ja sen tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Lisäksi lehti julkaisee katsauksia, esseitä, kirja-arvioita ja muita tekstejä. Aiheina ovat kulttuuriset muutokset, merkitykset ja kulttuuriset erot. Kulttuurin ilmiöitä ja niiden tutkimusta tarkastellaan monitieteisesti esimerkiksi globaalistumisen, toiseuden, sukupuolen ja uuden teknologian kautta.

Lehden kirjoittaja- ja lukijakunta koostuu kulttuurintutkimuksesta kiinnostuneista, erityisesti humanististen ja yhteiskuntatieteellisten mutta myös muiden tieteenalojen tutkijoista ja opiskelijoista. Lehti julkaistaan painettuna sekä journal.fi-alustalla. Kulttuurintutkimus-lehti sijoittuu Jufo-luokkaan 2. Suomen tiedekustantajien liitto valitsi Kulttuurintutkimuksen Vuoden tiedelehdeksi 2024.

Päätoimittajille maksetaan jokaisen numeron toimittamisesta palkkio, joka on yhteensä 250 euroa (125 euroa/päätoimittaja). Jos numeron ovat toimittaneet lehden toimituksen ulkopuoliset vierailevat päätoimittajat, palkkio maksetaan heille.

Tehtävään voi hakea yksin tai päätoimittajaparina. Kirjoita vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot itsestäsi, suhteestasi kulttuurintutkimukseen sekä toimitus- ja julkaisukokemuksestasi. Kerro myös, miten kehittäisit Kulttuurintutkimus-lehteä.

Lähetä hakemuksesi sekä ansio- ja julkaisuluettelosi 13.12.2024 mennessä osoitteeseen sihteeri@kultut.fi.

Lisätietoja tehtävästä antaa Kulttuurintutkimus-lehden päätoimittaja Maarit Jaakkola, maarit.jaakkola@tuni.fi.

Kulttuurintutkimus 3/2024

Pääkirjoitus: Maarit Jaakkola
Suomi on tieteen kieli myös Ruotsissa

Artikkelit

Sami Koponen & Mari Niva
Pienin askelin kestävään ruokakulttuuriin? Kulttuurinen ymmärrys maltillisuudesta ruoan ekologista kestävyyttä tärkeänä pitävien kuluttajien ruokakäytännöissä

Anna Helle, Toni Lahtinen, Olli Löytty & Panu Pihkala
Lukiolaiset Teemestarin kirjaa lukemassa –  Ilmastokirjallisuuden herättämiä ajatuksia ja tunteita

Jenni Vauhkonen
Ympäristöherkkyydestä lajienväliseen liittolaisuuteen – Tulkintoja kasvisuhteesta Korppoon Paljasjalkapolulla

Muut tekstit

Essee: Sara Sintonen & Mikko Snellman
Kirja muovitettuna – Koulukirjojen päällystämisen uusmaterialistista tulkintaa

Lektio: Maarit Magga
Duodjiestetiikkaa hahmottamassa

Raportti: Kaisa Murtoniemi
Nuoret tutkijat kokoontuivat pohtimaan tiedejulkaisemisen käytäntöjä ja merkityksiä – Kulttuurintutkimuksen kirjoittajakoulu 15.8.2024

Runo: Olli Löytty
Näin minä kirjoitan

Kulttuurintutkimus on Vuoden tiedelehti 2024

Kulttuurintutkimuksen seuran julkaisema Kulttuurintutkimus-lehti on saanut Vuoden tiedelehti -palkinnon. Voittaja julkistettiin 10.10.2024 Oulussa Tiedejulkaisemisen päivillä. Palkinnon otti vastaan lehden päätoimittaja, dosentti Maarit Jaakkola.

Vuoden tiedelehti -palkinto jaettiin kolmannen kerran. Raadin muodostivat yliopistonlehtori Jonne Arjoranta, dosentti Riie Heikkilä ja vapaa toimittaja ja tietokirjailija Markus Hotakainen, jotka kiittivät perusteluissaan Kulttuurintutkimusta muun muassa ajankohtaisuudesta ja rajanylityksistä.

”Kulttuurintutkimus erottuu laadukkaiden suomalaisten tiedelehtien joukossa edukseen erityisesti käsittelemällä polttavan ajankohtaisia aiheita, mutta pitää silti samalla kiinni sitä yhdistävien tieteenalojen perinteisistä keskusteluista. Kulttuurintutkimus kurkottaa myös esimerkillisesti tieteenalojen tuolle puolen ja tavoittaa usein jotain olennaista ja kiinnostavaa ajankohtaisista yhteiskunnallisista keskusteluista.”

Palkinto on 25 000 euroa, ja se rahoitetaan tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla. Suomen tiedekustantajien liitto haluaa palkinnollaan vahvistaa kotimaisen laadukkaan tiedejulkaisutyön näkyvyyttä ja arvostusta.

Kulttuurintutkimus on ehdolla vuoden tiedelehdeksi 2024

Kulttuurintutkimus-lehti on valittu yhdeksi viidestä Vuoden tiedelehti -palkintofinalisteista 2024. 

Palkinto on suuruudeltaan 25 000 euroa, ja se jaetaan nyt kolmatta kertaa. Muut finalistit ovat Lähikuva, Media & viestintä, Tahiti ja Tiede & edistys. 

Valinnat tekee päätöksissään itsenäinen raati, jonka Suomen tiedekustantajien liiton hallitus kutsuu tehtäväänsä. Tänä vuonna raadin jäsenet ovat yliopistonlehtori Jonne Arjoranta (Jyväskylän yliopisto), dosentti, post doc -tutkija Riie Heikkilä (Tampereen yliopisto) ja vapaa tiedetoimittaja ja tietokirjailija Markus Hotakainen. Raadin sihteerinä toimii Suomen tiedekustantajien liiton projektisihteeri Matias Karekallas.

Suomen tiedekustantajien liitto rahoittaa palkinnon tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla. 

Voittaja julistetaan Tiedejulkaisemisen päivien iltajuhlassa Oulussa torstaina 10. lokakuuta. 

Seuraa Kulttuurintutkimus-lehteä Facebookissa, Instagramissa ja X:ssä.