Kulttuurintutkimus
Kulttuurintutkimuksen numerot ovat vapaasti luettavissa julkaisun Journal.fi-palvelussa.
Kulttuurintutkimuksen numerot ovat vapaasti luettavissa julkaisun Journal.fi-palvelussa.
Kulttuurintutkimuksen seura ja Kulttuurintutkimus-lehti järjestävät perjantaina 21.8.2026 Helsingissä eri uravaiheissa oleville tutkijoille yhteisen kirjoittajakoulun, jonka teemana on Vaikea tieto kulttuurintutkimuksessa. Hae mukaan 15.5.2026 mennessä!
Kirjoittajakoulun ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista ja työpajatyöskentelystä. Päivän aikana osallistujat saavat kommentteja ja apua työn alla olevan käsikirjoituksensa edistämiseen tiedejulkaisemisen asiantuntijoilta. Kirjoittajakoulun jälkeen osallistujat voivat tarjota valmista käsikirjoitusta julkaistavaksi Kulttuurintutkimus-lehteen. Käsikirjoitukset käyvät tällöin läpi lehden normaalin vertaisarviointiprosessin, jonka aikana päätös julkaisusta tehdään.
Kirjoittajakoulu järjestetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tiloissa Helsingin keskustassa (Hallituskatu 1) 21.8.2026 klo 9:30-17:00.
Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja siihen hakemisesta täällä.
Kuva: Pietinen: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura -näyttely (negatiivi), 1931. Museovirasto, Valokuvaamo Pietisen kokoelma.
Kulttuurintutkimuksen seura ja Kulttuurintutkimus-lehti järjestävät perjantaina 21.8.2026 Helsingissä eri uravaiheissa oleville tutkijoille yhteisen kirjoittajakoulun, jonka teemana on Vaikea tieto kulttuurintutkimuksessa. Hae mukaan 15.5.2026 mennessä!
Vaikea tieto kulttuurintutkimuksessa -kirjoittajakoulu kutsuu työstämään kulttuurintutkimuksen vaikeaan tietoon ja viheliäisiin ongelmiin, tutkimusten herkkään aineistoon tai tutkimustulosten hankaavaan vastaanottoon eri tavoin kytkeytyviä tieteellisiä tekstejä. Kirjoittajakoulussa tarkastellaan vaikean tiedon kysymyksiä laajasti ja osallistujien omista kirjoittamispraktiikoista nousevien teemojen kautta (vaikeasta tiedosta ks. esim. Jones & Edmondson 2025; Dadvand ym. 2021; Britzman 1998).
Päivän ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja, ohjattua kirjoitusta ja pienryhmätyöskentelyä. Kirjoittajakoulun tavoitteena on pohtia akateemista kirjoittamista ja vaikeiden teemojen nostattamia tutkimuseettisiä kysymyksiä. Lisäksi pyrkimyksenä on luoda yhteistä jakamis- ja keskusteluympäristöä vaikean tiedon ja tutkimuksen kanssa kamppailevien kulttuurintutkijoiden kesken. Kirjoittajakoulussa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.
Kirjoittajakoulu järjestetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tiloissa Helsingin keskustassa (Hallituskatu 1) 21.8.2026 klo 9:30-17:00. Kirjoittajakouluun osallistuminen on ilmaista. Tarjoamme lisäksi osallistujille lounaan sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien osallistujien matkakulut julkisilla kulkuneuvoilla (maata pitkin) korvataan 70 euroon asti. Päivän tarkka aikataulu ja sisältö ilmoitetaan valituille sähköpostitse.
Tapahtuman osallistujia kannustetaan tarjoamaan valmiita tekstejään julkaistaviksi Kulttuurintutkimus-lehden Vaikea tieto -teemanumeroon (työnimi, ilmestyy vuonna 2027).
Kuka voi osallistua?
Vaikea tieto kulttuurintutkimuksessa –kirjoittajakoulu on suunnattu kulttuurintutkimuksen alalla tai sen lähialoilla toimiville tutkijoille. Kirjoittajakouluun toivotaan eri uravaiheissa olevia tutkijoita väitöskirjatutkijoista kokeneisiin tutkijoihin. Osallistujien valintaan vaikuttavat ehdotetun tekstin yhteensopivuus kirjoittajakoulun teeman kanssa sekä osallistujien muodostaman ryhmän moninaisuus.
Pienryhmätyöskentelyä varten jokaisen osallistujan on sitouduttava lähettämään tekstinsä kirjoituskoulun järjestäjille 10.8.2026 mennessä. Käsikirjoituksen ei tarvitse olla valmis, mutta siinä on hyvä olla riittäviä aineksia ja aihioita tieteelliseksi artikkeliksi, esseeksi tai muuksi akateemiseksi tekstiksi. Lisäksi osallistujien on luettava etukäteen oman pienryhmänsä tekstit ja mahdollinen yhteinen ennakkolukemisto.
Hae mukaan näin
Kirjoittajakouluun otetaan enimmillään 20 osallistujaa. Hae mukaan täyttämällä oheinen lomake: https://forms.gle/73aroD9JF6L2Hfvt7
Kirjoita lomakkeeseen tiivistelmä, joka sisältää lyhyen kuvauksen (korkeintaan 1500 merkkiä) työn alla olevasta tutkimusartikkelistasi, esseestäsi tai muusta tekstistäsi, jota haluaisit pienryhmässäsi käsitellä. Kuvaile tiivistelmässä ainakin tutkimuksesi keskeiset käsitteet, tutkimuskysymykset ja -menetelmät sekä tekstin suhde vaikeaan tietoon.
Lähetä hakemuslomake 15.5.2026 mennessä. Osallistujille ilmoitetaan valinnoista 29.5.2026 mennessä.
Lisätietoja
Lisätietoja Vaikea tieto kulttuurintutkimuksessa –kirjoittajakoulusta saat sähköpostiosoitteesta kirjoittajakoulu.kultut@gmail.com
Kirjoittajakoulun suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Kulttuurintutkimuksen seuran ja lehden edustajina dos., päätoimittaja Riikka Haapalainen (Aalto-yliopisto), väitöskirjatutkija Katariina Kotila (Itä-Suomen yliopisto), väitöskirjatutkija Tiina Lempinen (Oulun yliopisto) ja FT, päätoimittaja Mari Viita-aho (Helsingin yliopisto ja SKS).
Vaikea tieto kulttuurintutkimuksessa -kirjoittajakoulu järjestetään Suomen tiedekustantajien liiton myöntämällä apurahalla yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kanssa. Tiedekustantajien liiton toimintaa rahoitetaan tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tieteellisten julkaisujen käyttökorvauksilla.
Lähteet
Britzman, Deborah P. (1998) Lost Subjects, Contested Objects : Toward a Psychoanalytic Inquiry of Learning. New York: State University of New York Press.
Dadvand, Babak, Cahill, Helen & Zembylas, Michalinos (2022) Engaging with difficult knowledge in teaching in post-truth era: from theory to practice within diverse disciplinary areas. Pedagogy, Culture & Society, 30:3, 285-293, DOI: 10.1080/14681366.2021.1977985
Jones, Brittany & Edmondson, Kimberly (2025) What is the word “difficult” doing in social studies research?: A systematic literature review of empirical research on difficult knowledges and histories, 2004–2022, Theory & Research in Social Education, 53:2, 212-248, DOI: 10.1080/00933104.2024.2430782
Kuva: Pietinen: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura -näyttely (negatiivi), 1931. Museovirasto, Valokuvaamo Pietisen kokoelma.

Tervetuloa keskustelemaan tiedejulkaisemisen muodoista ja uudistuneen Kulttuurintutkimus-lehden julkistamistilaisuuteen perjantaina 13.2.2026 klo 15-17, Tekstin talo, Permantosali (esteetön sisäänkäynti Lintulahdenkatu 3), Helsinki.
Kahdessa Kulttuurintutkimus uusiksi -paneelikeskustelussa kysymme, miksi tiedejulkaisut alasta riippumatta näyttävät niin usein samanlaisilta. Voisiko tieteen esittämisen muodot ajatella myös radikaalisti toisin? Voisiko muunlainen muoto olla jopa eduksi tieteelle ja tiedolle? Miten mahdollistaa tutkitun tiedon laaja saavutettavuus erilaisille lukijoille?
Kulttuurintutkimus-lehteä on julkaistu neliön muotoisena vuodesta 1994 – jo yli kolmekymmentä vuotta. Tilaisuuden kahden paneelikeskustelun viitepisteenä on lehden uudistusprojekti (2025-26), jossa lehden kokonaisilme haluttiin muuttaa paremmin tukemaan ja edistämään kulttuurintutkimuksen alan lähestymistapojen runsautta.
Ohjelma
Klo 15.00–15.15 Tilaisuuden avaus
Alkusanat, Kulttuurintutkimuksen seuran puheenjohtaja Heidi Kosonen
Kulttuurintutkimus nro 1/2026 esittely, päätoimittajat Riikka Haapalainen ja Mari Viita-aho
Klo 15.15–16.00 Keskustelu 1: Tieteen muoto ja sisältö
Miltä tutkimus ja tiedejulkaisu näyttävät? Miltä ne voisivat tulevaisuudessa näyttää?
Vastuullisen ja luotettavan tutkimustiedon julkaiseminen edellyttää usein toimimista yhdenmukaistetuilla säännöillä. Tutkimuksen muoto onkin vakiintunut tietyn mittaiseksi, tieteenalasta ja julkaisualustasta riippumatta samalta näyttäväksi tekstimuotoiseksi artikkeliksi. Paneelissa kysytään, millaisia sisältöjä ja asioita tiedejulkaisemisen harmonisoitu muoto mahdollistaa, ja millaisia se rajaa pois. Miten tieteen yhdenmukaistettu muoto ohjaa esimerkiksi tutkimuskohteiden ja -aineistojen valintaa ja mikä merkitys sillä siten on tiedontuotannolle? Voisiko tiedettä ja tutkimusta esittää myös toisin?
Muodon vaikutus tieteelle ei ole vain ulkokohtainen, vaan myös vahvasti sisällöllinen kysymys. Paneelissa näistä muodon ja sisällön yhteenkietoutumisista keskustelevat Arja Karhumaa (graafinen suunnittelija, visuaalisen viestinnän muotoilun professori, Aalto-yliopisto), Tuukka Kaila (kuvataiteilija, kustantaja, valokuvataiteen professori, Estonian Academy of Arts) ja Kimmo Jylhämö (kustantaja, toimitusjohtaja, Vastapaino). Keskustelua moderoi Kulttuurintutkimus-lehden toinen päätoimittaja Riikka Haapalainen.
Klo 16.00–16.15 Tauko
Klo 16.15–17.00 Keskustelu 2: Jäykkyyttä ja joustavuutta pienlehtien uudistusprosesseissa
Pienlehtien suunnittelu ja tekeminen ovat täynnä näkymättömiin jääviä, yksittäisiä kuratoriaalisia valintoja, jotka vaikuttavat lopputulokseen monin tavoin. Näitä valintoja ohjaavat tiedonvälittämisen motiivit, moniäänisyys ja estetiikka, mutta niihin vaikuttavat myös resurssit, mediamaiseman murros ja saavutettavuus. Lehteä suunniteltaessa valintoja tehdään monella tasolla aina päätoimittamisesta ja lehtien tulevista linjauksista eri osastojen uudelleenajatteluun esittämisen tiloina ja edelleen taittoon, yksityiskohtiin ja typografiaan — kaikki näkökulmat vaikuttavat osaltaan siihen, millaisena lukija julkaisun näkee.
Kulttuurintutkimus-lehden visuaalinen ilme ja osa sisällöistä uudistettiin vuosina 2025–26. Myös Tulvaa on uudistettu viime vuosina. Keskustelussa pohditaan, millaisia valintoja lehden suunnitteluun ja uudistamiseen liittyy, mitkä asiat määrittävät kuratoriaalisten valintojen tekemistä ja millaisia vaatimuksia eri tyyppisten sisältöjen visuaalisuudelle on. Aiheesta keskustelemassa ovat Kaarina Tammisto (Kulttuurintutkimus-lehden uuden ilmeen suunnittelija), Eero Karjalainen (taidetoimittaja, Kulttuurintutkimus) ja Hanna Hantula (päätoimittaja, Tulva). Paneelia moderoi Kulttuurintutkimus-lehden toinen päätoimittaja Mari Viita-aho.
Tilaisuudessa mahdollisuus ostaa uuden Kulttuurintutkimuksen numeroita alennettuun hintaan. Tervetuloa mukaan!
Kulttuurintutkimus-lehden uudistuksen mahdollisti Suomen tiedekustantajien liiton myöntämä Vuoden tiedelehti -palkinto 2024, jolla pyritään vahvistamaan kotimaisen laadukkaan tiedejulkaisutyön näkyvyyttä ja arvostusta. Keskustelutilaisuus toteutetaan Suomen tiedekustantajien liiton avustuksella, joka on rahoitettu Vuoden tiedelehti -palkinnon tavoin tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla.
Seuran uutena sihteerinä on aloittanut syyskuun alusta lukien filosofian tohtori, teatterintutkija Topi Vainikainen. Tutkimustyönsä ohella hän on toiminut myös teatterikriitikkona ja vaikuttanut yhdistyskentällä.
Sihteerin toimenkuvaan kuuluvat seuran jäsen- ja hallintoasiat sekä Kulttuurintutkimus-lehden tilauksiin liittyvät asiat. Sihteerin tavoittaa tutusta sähköpostiosoitteesta sihteeri@kultut.fi.
Seura kiittää lämpimästi entistä sihteeri Mia Myllymäkeä hänen erinomaisesta ja muutosvoimaisesta toiminnastaan seuran hyväksi ja toivottaa hänelle onnea ja menestystä uusiin työtehtäviin!
Kulttuurintutkimus-lehden toimituksessa on loppukevään aikana tapahtunut muutoksia, kun lehdelle jo alkuvuodesta valitut uudet päätoimittajat Riikka Haapalainen ja Mari Viita-aho ovat aloittaneet päätoimittajakautensa.
Väistyvä päätoimittaja Maarit Jaakkola toimi lehden päätoimittajana lopulta noin kolme vuotta. Hänen päätoimittajaparinaan toimi etukäteen sovitut kaksi vuotta Outi Autti. Jaakkolan ja Autin päätoimittajakauden aikana lehti nousi Jufo-luokkaan 2 ja sai tunnustuksena Vuoden tiedelehti 2024 -palkinnon. Kulttuurintutkimuksen seuran hallitus kiittää molempia väistyneitä päätoimittajia paneutuneesta ja kehittävästä työstä Kulttuurintutkimus-lehdessä!
Viimeinen Maarit Jaakkolan päätoimittama Kulttuurintutkimuksen numero (1/2025) on nyt julkaistu myös verkossa. Jaakkolan viimeisen pääkirjoituksen ja muut numeron artikkelit voit lukea täältä.
Seuran hallitus toivottaa uudet päätoimittajat Riikka Haapalaisen ja Mari Viita-ahon lämpimästi ja innolla tervetulleiksi Kulttuurintutkimus-lehden ruoriin. Uusien päätoimittajien esittelyt on julkaistu jo aiemmin seuran verkkosivuilla. Päätoimittajien lisäksi lehden nykyiseen toimituskuntaan kuuluvat:
Lehden kirja-arviotoimittajina toimivat Camilla Kantola (Turun yliopisto) ja Nita Mäenpää (Oulun yliopisto). Taittajana ja teknisenä toimittajana on vuoden 2025 ensimmäisestä numerosta alkaen toiminut Timo Hautala.
Seuran ja lehden toiminta hiljenee kesälomien ajaksi, mutta syksylle on tiedossa paljon tapahtumaa. Lehden numero 2/2025 julkaistaan alkusyksystä, ja vuoden kaksi viimeistä numeroa loka-joulukuussa. Joulukuussa kulttuurintutkijat kokoontuvat seuran tärkeimpään tapahtumaan Kulttuurintutkimuksen päiville Turkuun. Ilmoittautuminen päiville alkaa elokuussa.
Seura ja lehti toivottavat leppoisia kesälomia kaikille!
Kulttuurintutkimuksen seuran vuosikokous pidettiin 5.5.2025 etäyhteydellä sekä Tieteiden talolla Helsingissä. Kulttuurintutkimuksen seuran puheenjohtajaksi valittiin Heidi Kosonen (Jyväskylän yliopisto). Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin:
Kaisa Murtoniemi (Tampereen yliopisto)
Tero Ahlgren (Turun yliopisto)
Riikka Haapalainen (Taideyliopisto)
Tiina Lempinen (Oulun yliopisto)
Antti Lindfors (Helsingin yliopisto)
Reetta Haverinen (Itä-Suomen yliopisto)
Anne Mölsä (Tampereen yliopisto)
Tomi Slotte Dufva (Aalto-yliopisto)
Katariina Kotila (Itä-Suomen ylipisto)
Mari Viita-aho (Helsingin yliopisto)
Juha Rekola (Helsingin yliopisto)
Lisäksi hallituksen varajäseniksi valittiin Kaisa Tiusanen (Helsingin yliopisto) ja Elina Valovirta (Turun yliopisto).
Hallitus piti järjestäytymiskokouksensa toukokuun lopussa ja valitsi seuralle kaksi varapuheenjohtajaa: Kaisa Murtoniemen ja Tomi Slotte Dufvan.
Kulttuurintutkimuksen seura kiittää edellistä hallitusta työskentelystään ja toivottaa uudet hallituksen jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan seuran toimintaan!
Turussa joulukuussa järjestettävien Kulttuurintutkimuksen päivien 2025 yksittäisten esitelmien haku on nyt auki 16.5.2025 saakka päivien verkkosivuilla. Tiedustelut sähköpostiin kultut2025@utu.fi.
Vuodesta 2003 saakka järjestetyt Kulttuurintutkimuksen päivät on poikkitieteellisen kulttuurintutkimuksen tärkein kotimainen kohtaamispaikka. Kahdennettatoista kertaa pidettävä konferenssi järjestetään Turun yliopistossa 10.–12.12.2025. Tapahtuman teemana on “Sekaisin”.
Sekoitukset, yhdistelmät ja koosteet ovat aina olleet kulttuurintutkimuksen keskeisiä kiinnostuksen kohteita. Lähtökohtana on käsitys kulttuurista aina jo sekoittuneena ilmiönä, henkenä ja materiana – ja erityisesti niiden sekoituksena. Teemana “Sekaisin” viittaa paitsi maailman tilaan myös mielentilaan.
Sekaisuus kuvastaa myös kulttuurintutkimuksen monitieteistä tutkimuskenttää. Pyydämme esitelmä- ja työryhmäehdotuksia mm. seuraavista aiheista suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Toivotamme tervetulleiksi myös perinteistä esitelmäformaattia rikkovia tai uudistavia puheenvuoroja sekä tiedettä ja taidetta yhdisteleviä esityksiä.
Vanheneminen koskettaa meitä jokaista. Vanheneminen on biologinen prosessi, mutta siihen liittyvät tulkinnat ja merkitykset ovat kulttuurisesti rakentuneita. Vanheneminen tapahtuu aina myös tietyssä ajassa ja paikassa, ja se on näin ympäröivän kulttuurin säätelemää ja määrittämää. Ympäröivä kulttuuri muun muassa opettaa meitä tulkitsemaan vanhenemismuutoksia tietyllä tavalla ja antaa malleja siihen, minkälaisia tapoja vanheta pidetään kulttuurissamme suotavana ja tavoiteltavana. Toisaalta väestörakenteen muutoksesta ja eliniän pitenemisestä johtuen ei liene päivää, jolloin vanheneminen teemana ei olisi läsnä myös suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Tapa, jolla vanheneminen niissä näkyy, on hyvin tietynlainen: väestön vanheneminen tuottaa hyvinvointialueiden ahdinkoa ja yhteiskunnan kestävyysvajetta. Käsitykset vanhenemisesta ohjailevat yhtä lailla siis myös julkista ikäkeskustelua ja poliittista päätöksentekoa.
Haluamme herättää tällä teemanumerolla keskustelua vanhenemisesta kulttuurintutkimuksellisena kysymyksenä ja laajentaa ymmärrystä tavoista, joilla vanhenemista tavataan käsitellä ja käsitteellistää (nyky)kulttuurissa ja tutkimuksessa. Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavanlaisia näkökulmia:
Numeroon voi tarjota tieteellisten artikkeleiden lisäksi katsausartikkeleita, puheenvuoroja/esseitä ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan erikseen teemanumeron toimittajien kanssa.
Alustava aikataulu:
Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti ja kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille Journal.fi-järjestelmän kautta. Sivulla ovat nähtävissä lehden muotoilu- ja viittausohjeet.
Teemanumeron toimittavat tutkijatohtori Hanna Varjakoski Itä-Suomen yliopistosta (hanna.varjakoski@uef.fi) ja yliopistonlehtori Hanna Ojala Tampereen yliopistosta (hanna.ojala@tuni.fi). Lisätietoja voi kysyä teemanumeron toimittajilta.
Pääkirjoitus: Taina Saarikivi
Hiljaisuuksien rispaantuvilla reunoilla
Elina Niiranen
Karjalaisinformanttien tarkoituksellinen vaikeneminen – Poliittiset jännitteet Pertti Virtarannan vuoden 1968 murrehaastatteluissa
Kaisla Kaheinen
Ruumiillinen poikkeavuus ja ruumiillinen esittäminen nganasanien śükśe-perinteessä – Erään toisinnon multimodaalinen analyysi
Janne Saarikivi
Meidän jälkeemme hiljaisuus – Kielikuolemat, talous ja työ
Taina Saarikivi
Lampinsaaren Kaivoshovi – Raunioiden hiljaisuus ja kyläläisten suru