Suomalaisen fasismin perintö on viime vuosina ollut laajan keskustelun ja tutkimuksen kohteena (mm. Silvennoinen ym. 2016; Swanström 2018), ja sen yhteydet sotien perintöön, kansallisuusaatteeseen ja populismin ääri-ilmiöihin ovat olleet paljon esillä. Tutkimus ja keskustelu ovat kuitenkin pääasiassa kiinnittyneet poliittiseen ja yleiseen historiaan. Tämän teemanumeron tarkoituksena on luoda katsausta suomalaisen fasismin kulttuuriseen perintöön ja erityisesti sen affektiivisuuteen. Fasistisen materiaalin kierrätys on synnyttänyt tunneilmaston, jossa isänmaallisuuden, patriotismin, fasismin ja kansallisuusaatteen moninaisia ilmenemismuotoja on vaikea erottaa toisistaan. Millaisissa aineistoissa tämä perintö on näkynyt, ja millaisten affektiivisten strategioiden avulla se on pyrkinyt vaikuttamaan vastaanottajiin? Suomi ei ole tässä suhteessa tyhjiössä: Venäjän hyökkäys Ukrainaan, eri puolilla Eurooppaa nousevat fasistiset ja populistiset liikkeet sekä Yhdysvaltojen syvä jakautuminen tuottavat aineksia myös kulttuurin kentällä käytäviin debatteihin ja odottamattomiinkin lumon ilmenemismuotoihin. Erityisesti natsismin pimeä perintö eurooppalaisessa kulttuurissa ansaitsee edelleen kulttuurista purkamista, sillä siihen liittyvän estetiikan kierrättäminen on hyvin toisteista. Esimerkiksi valkoiseen ylivaltaan liittyvät fantasiat ovat edelleen läsnä kulttuurissamme monella tavalla, samoin kuin joukkokohtauksiin, spektaakkeleihin ja mahtipontisuuteen liittyvä ylevöittäminen ja lumo.
Kutsumme eri tieteenalojen tutkijoita pohtimaan fasismin ja populismin lumoa. Teemanumeron tavoitteena on tarkastella laajasti esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Miten fasistinen estetiikka on esiintynyt suomalaisessa kulttuurissa toisen maailmansodan jälkeen? Minkälaisia erilaisia populaarikulttuurin muotoja on ollut olemassa, ja miten niitä on hyödynnetty populistisissa, fasistisissa ja anti-fasistisissa konteksteissa?
- Minkälainen on fasismin pimeä perintö osana eurooppalaisuutta?
- Minkälaisia affektiivisia muotoja fasistinen estetiikka saa?
- Millaisia ovat olleet aktivistiset vastaukset fasismin ja fasistisen populismin uhkaan?
- Minkälaisia kytköksiä esiintyy fasismin, populismin ja sukupuolen välillä?
- Minkälaista fasististen artefaktien keräilyä on olemassa?
- Miten fasismi näyttäytyy nuorisokulttuurissa?
- Minkälaisia taiteellisia reaktioita fasismiin voidaan havainnoida?
- Miten etnisyys, rodulliset fantasiat ja populismi kytkeytyvät toisiinsa?
Numeroon voi tarjota tieteellisten artikkeleiden lisäksi katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Näiden aikataulut sovitaan teemanumeron toimittajien kanssa.
Alustava aikataulu:
- artikkeliehdotukset toimittajille viimeistään 30.11.2022
- valinnoista ilmoitetaan joulukuussa 2022
- artikkelikäsikirjoitukset toimittajille viimeistään 31.4.2023
- toimittajien kommentit kirjoittajille toukokuussa 2023
- vertaisarviointi elo–syyskuussa 2023
- korjatut versiot toimittajille loka–marras–joulukuussa 2023
- lehti ilmestyy alkuvuodesta 2024
Artikkeliehdotukset (otsikko, 100–200 sanan abstrakti ja kirjoittajaesittely) lähetetään teemanumeron toimittajille sähköpostilla. Valmiit käsikirjoitukset toimitetaan arvioitavaksi Journal.fi-järjestelmän kautta: https://journal.fi/kulttuurintutkimus/about/submissions. Sivulla ovat nähtävissä myös lehden muotoilu- ja viittausohjeet.
Teemanumeron toimittajat ovat tutkijat Kari Kallioniemi (kakallio@utu.fi), Kimi Kärki (kimi.karki@uniarts.fi) ja Aila Mustamo (aila.mustamo@utu.fi) Koneen Säätiön rahoittamasta hankkeesta ”Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa”. Lisätietoja antaa hankkeen johtaja Kimi Kärki.