Ohjeita kirjoittajalle

Kulttuurintutkimus-lehden lukijakunta koostuu useiden tieteenalojen tutkijoista ja muista kiinnostuneista. Ajattele siis lukijaa: Mitä hän haluaa aiheesta tietää? Mikä ei ole toisen alan tutkijalle itsestään selvää? Avaa käyttämäsi tieteelliset käsitteet ja esittele lyhyesti ainakin keskeisimmät tutkijat ja tutkimukset, joihin tekstissäsi viittaat. Kirjoita niin, että tekstiäsi voivat seurata muutkin kuin saman alan tutkijat. Hyvässä artikkelissa on yleensä yksi selkeä tutkimuskysymys, joka kannattaa kirjoittaa näkyviin jo alussa. Hyvän artikkelin tunnistaa myös siitä, että sen lopussa tuohon kysymykseen vastataan.

Artikkelin enimmäispituus on 35 000 merkkiä sisältäen välilyönnit ja lähdeluettelon. Pituuden ylittäviä artikkeleita voidaan pyytää lyhentämään ennen kuin niitä otetaan luettavaksi. Kirja-arvostelun enimmäispituus 9000 merkkiä. Esseiden, kolumnien ja muiden vapaamuotoisempien tekstien laajuus on enintään 14 000 merkkiä.

Artikkelin kirjoittajan on laadittava vielä ingressi eli noin yhden kappaleen pituinen johdanto (500 merkkiä) sekä englanninkielinen abstrakti (900 merkkiä). Kaikkien kirjoittajien tulee laatia itsestään myös vapaamuotoinen kirjoittajaesittely.

Tallenna teksti rtf-muodossa ja lähetä se sähköpostin liitetiedostona toimitussihteerille. Muista laittaa yhteystietosi tiedostoon.

Lehdessä julkaistaan mieluusti myös kuvia. Ne voi lähettää toimitukseen joko printteinä tai sähköisessä muodossa (tiff- tai jpeg-tallenteina, valokuvat vähintään 300 dpi, viivapiirrokset 1200 dpi). Kirjoittajan vastuulla on toimittaa painokelpoiset kuvat sekä vastata julkaisuoikeuksien hankkimisesta ja mahdollisista kuluista.

Artikkeleiden osalta lehdessä noudatetaan referee-käytäntöä. Toimituskunnan lisäksi käsikirjoituksia arvioivat anonyymit asiantuntijat eli refereet, joita jokaista käsikirjoitusta kohden on vähintään kaksi. Tavallisesti toimitus kommentoi saapuneita käsikirjoituksia ennen kuin ne lähetetään refereelle. Näillä kommenttikierroksilla pyritään siihen, että referee saisi luettavakseen mahdollisimman valmiin käsikirjoituksen, joka voitaisiin julkaista suhteellisen pikaisesti mahdollisen myönteisen referee-lausunnon jälkeen. Toimittamisen tavoitteena on auttaa kirjoittajaa kirkastamaan argumenttiaan ja viimeistelemään tekstinsä kielellisesti. Palautetta annetaan kuitenkin tavallisesti korkeintaan kaksi kertaa, minkä jälkeen ehdotus artikkeliksi lähetetään refereelle tai hylätään. Tämän vuoksi käsikirjoitus toivotaan mahdollisimman viimeisteltynä.

Kulttuurintutkimus julkaisee tekstit paperi- ja/tai verkkolehdessä sekä muutaman numeron viiveellä Elektra-julkaisupalvelun kautta. Kulttuurintutkimuksessa julkaistut kirjoitukset voidaan julkaista ilman erillistä sopimusta lehden kanssa vuoden viiveellä yliopistollisissa ja/tai muissa rinnakkaisjulkaisuarkistoissa.

Julkaistun artikkelin kirjoittajalle lähetetään tekijänkappaleina kolme lehden numeroa. Muut kirjoittajat saavat yhden tekijänkappaleen.

Kulttuurintutkimus noudattaa vertaisarvioinnissa TSV:n Vertaisarvioitu-tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja sekä Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen mukaisia periaatteita.


Teknisiä ohjeita

Kirjoita 1,5-rivivälillä.

Käytä tekstinsisäisiä viitteitä (esimerkiksi Guru 2008, 123).

Käytä suoria lainauksia säästeliäästi. Suomenna lainaukset.

Vältä ala- tai loppuviitteitä – artikkeli pitää voida lukea ilman niitä. Jos kuitenkin käytät viitteitä, kirjoita ne erikseen tavalliseksi tekstiksi artikkelin loppuun. Älä käytä yläindeksejä, vaan merkitse viitteen kohta tekstiin numerolla.

Viimeistelty lähdeluettelo tekee hyvän vaikutuksen toimituskuntaan. Lähteestä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, julkaisupaikka ja kustantaja. Teosten ja lehtien nimet kursivoidaan. Sekä lehdissä että kirjoissa julkaistuista artikkeleista ilmoitetaan myös sivunumerot.


Ohjeita kirjallisuusluettelon laatimiseen

Monografia

Rossi, Leena-Maija (2003) Heterotehdas. Televisiotoiminta sukupuolituotantona. Helsinki: Gaudeamus.

Hochschild, Adam (2004/1998) Kuningas Leopoldin haamu. Suom. Heikki Salojärvi. Helsinki: Tammi.

Toimitettu teos

Nikunen, Kaarina, Paasonen, Susanna & Saarenmaa, Laura (toim.) (2005) Jokapäiväinen pornomme. Media, seksuaalisuus ja populaarikulttuuri. Tampere: Vastapaino.

Artikkeli lehdessä tai aikakauskirjassa

Piipponen, Maarit (2005) Virologit viidakossa. Richard Prestonin Tappajavirus, kolonialismi ja feminiininen uhka. Kulttuurintutkimus 22:3, 3–17.

Kun lehti ilmestyy vain kerran vuodessa

Ridgeway, Cecilia L. & Smith-Lovin, Lynn (1999) The Gender System and Interaction. Annual Review of Sociology 25, 191–216.

Kun lehden numeron tilalla on kuukausi

Smith-Lovin, Lynn & Brody, Charles (1989) Interruptions in Group Discussions: The Effects of Gender and Group Composition. American Sociological Review 54:June, 424–435.

Artikkeli kirjassa

Slemon, Stephen (1994) The Scramble for Post-Colonialism. Teoksessa Chris Tiffin & Alan Lawson (toim.) De-scribing Empire. Post-Colonialism and Textuality. London & New York: Routledge, 15–32.

Sähköiset lähteet

Chandler, Daniel (1995) Technological or Media Determinism. URL http://www.aber.ac.uk/media/Documents/tecdet/tecdet.html (tarkastettu: huhtikuu 2005).

ANT (2000) ANT-bibliography. URL http://www.lancs.ac.uk/fss/sociology/css/antres/antres.htm (tarkastettu: huhtikuu 2005)